DIGITAALISUUDEN HAASTEET JA EDUT

Korhosen luennoilla pohdimme digi- ja informaatioajan tuomia haasteita opetukselle sekä oppimiselle. Näistä on kirjoittaneet Underwood ja Farrington-Flint (2015)  kirjassaan. Ensimmäisenä haasteena on teknologia, jonka merkitys on epäselvä oppimisen tukemisessa. Teknologia pitäisi nähdä välineenä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oppimisen edistämisessä. Toisaalta on tärkeä muistaa opetuksen taustalla oleva pedagogiikka, välineitä ei pitäisi olla käytössä vain pelkän välineen takia.

Toisena haasteena nähdään kodin/vapaa-ajan ja koulun välisen hyödyn teknologian tunnistamisessa. Tässä on kaksi haastetta. Vapaa-ajan ja oppimisen kuilu on iso. Koti- ja viihdekäytössä tapahtuu myös oppimista, ja pelaamallakin voi oppia. Lisäksi olisi hyvä tunnistaa, miten uudet teknologiat vaikuttavat oppimiseen sekä oppijoihin. Kolmas haaste on digitaalinen lukutaito. Tähän oppilaat tarvitsevat apua. Neljäs haaste on digitaaliset tekstit sekä tablettien opetuskäyttö. Aina ei ole suunnitelmaa, miten tuetaan oppilaiden päättelykykyä tai lukutaidon kehitystä. Viides haaste koskee multitaskingia, joka aiheuttaa lyhytjänteisyyttä sekä keskittymisvaikeuksia. Toisaalta multitaskingin ansiosta voi kehittyä kognitiiviset taidot paremmiksi tai se voi tuottaa positiivia vaikutuksia yksilön oppimis- ja ajattelutaitoihin.  

Kirsi Harra-Vauhkonen on esitelmöinyt digitalisaation mahdollisuuksista mm. Educa-messuilla. Hän tuo esiin erityisesti viisi tärkeää digitaalisuuden etua opetuksessa. Ensimmäisenä nousee esiin  se miten digitaalisuuden ansiosta opetuksessa käytettävät aineistot monipuolistuvat. Tarjolla on enemmän vaihtoehtoisia aineistoja erilaisiin opetustilanteisiin. Erona painettuihin materiaaleihin, digitaaliset opetusmateriaalit hankitaan määräaikaisina lisensseinä ja niiden sisältöä pystytään päivittämään säännöllisesti. Toisena etuna Harra-Vauhkonen näkee sen, että erilaisilla oppijoilla on mahdollisuus löytää juuri itselleen sopivat oppimisen menetelmät. Digitaalisuutta voidaan hyödyntää tiedon osana ja opetusmateriaali voi koostua osittain digitaalisista sisällöistä. Kolmantena esiin nousee opettajan mahdollisuus joustavasti rakentaa erilaisille oppijoille räätälöityjä oppimispolkuja. Oppilaiden motivaatio kasvaa, kun hän saa tehdä itselleen sopivan tasoisia tehtäviä. Samalla opettajan ajankäyttö tehostuu, kun hän voi kohdistaa aikansa kullekin oppijalle tarpeen mukaan. Neljänneksi digitaalisuuden eduksi Harra-Vauhkonen kertoo opettajan mahdollisuuden reaaliaikaiseen palautteeseen ja sen myötä yksilöllisten tehtävien antamiseen. Viidentenä esiin nousee mahdollisuus rajattomaan oppimiseen. Kun oppimisympäristöt ovat digitaalisia se mahdollistaa luokkahuoneen ulkopuolelle siirtymisen aivan uudella tavalla. (www.sanomapro.fi/viisi-trendia-nain-digitalisaatio-auttaa-opettajaa-ja-innostaa-oppilasta/)

Internetin ihmeellisessä maailmassa seilatessa on huomioitava, että kaikkea materiaalia ei voi niin vain käyttää hyödykseen. Niin opettajan kuin oppijoiden on opittava tuntemaan tekijänoikeuslait ja osattava selvittää, mitä materiaaleja on mahdollista hyödyntää. Etenkin opetustarkoitukseen käytettyjen materiaalien kanssa on oltava tarkka, sillä kaikkea internetistä löytyvää materiaalia ei saa käyttää tai ainakin niiden käyttöön vaaditaan lupa. Tekijänoikeuksien selvittäminen on aina teosta käyttävien vastuulla. Opetustilanne on julkinen, joten esimerkiksi Youtube–videoita ei ole luvallista näyttää koko luokalle valkokankaalta. Toisaalta opettaja voi kuitenkin pyytää oppilaita katsotaan videon omilta laitteiltaan, jolloin katselu onkin yksityinen, sallittu tapahtuma. (Pönkä 2017, 214.) Erilaisten materiaalien käyttäminen julkisesti opetuksessa vaatiikin opettajalta melkoisesti aikaa, tarkkaavaisuutta ja motivaatiota tehdä selvitystyötä.  Tämä ei välttämättä ole jo valmiiksi kiivaaseen työtahtiin mieluinen lisä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa digilaitteiden käyttöä rajoittaa lisäksi niiden huono saatavuus. Päiväkodeissa ei ole mahdollista antaa kaikille ryhmän lapsille omaa digilaitetta, vaan videoita on pakko katsoa porukalla. Työnantajien tulisikin huomioida koko ajan kasvavat vaatimukset työaikojen suunnittelussa, lisäkoulutuksen tarjoamisessa, materiaalihankinnoissa ja palkkauksessa.

Lähteet:

Harra-Vauhkonen Kirsi. www.sanomapro.fi/viisi-trendia-nain-digitalisaatio-auttaa-opettajaa-ja-innostaa-oppilasta/ (Luettu 16.1.2018)

Pönkä, H. (2017) Open somekirja. Luvut 6 ja 7.

Underwood, J.D.M. & Farrington-Flint, L. 2015. Learning and the E-Generation. John Wiley & Sons.