Digi- ja informaatioajan haasteet

Viidennellä luennolla saimme kuulla väitöskirjatutkija Jaakko Vuorion ajatuksia digitaalisuudesta ja tulevaisuuden koulutuksesta. Vanhan sanonnan mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan kokonainen kylä. Tutkimusten mukaan yksilön ja häntä ympäröivän yhteisön välinen vuorovaikutus onkin keskeinen oppimista ohjaava prosessi. Kumpulainen ja Hakkarainen (2011, 7-11) toteavatkin, että Kylä on tänä päivänä muuttunut. Se ei enää ole naapurin Matti ja kirjaston Kaisa. Näiden ja monen muun lisäksi se on myös virtuaalinen yhteisö, jonka osana lapsemme kasvavat. Tietoa voidaan jakaa valtavat määrät vaikka maailman toiselta laidalta tänne kylmään pohjolaan. Kumpulaisen ja Hakkaraisen( 2011) mukaan yksi kylän rakennus ei ole pysynyt tässä vauhdissa mukana-koulu. Informaalin oppimisen tulisi olla tärkeä osa tätä päivää sen haastaessa formaalin oppimisen, mutta tässä kehityksessä vain muutamat koulut ovat pysyneet mukana.

Jaakko Vuorion mukaan käsitykset teknologiasta ovat edelleen hieman vanhanaikaisia ja vaihtelevat paljon. Osa on sitä mieltä, että ruutuajan tulisi olla nolla eikä koulujen tulisi käyttää lainkaan esimerkiksi älypuhelimia. Toiset taas näkevät tieto- ja viestintätekniikan käytön hyödyt hyvinkin vahvasti. Suuri osa ihmisistä seilailee myös näiden kahden ajatusmaailman välillä. Yhtä oikeaa vastausta onkin vaikea löytää, sillä esimerkiksi digitaalisuuden käytöstä tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voida suoraan yleistää kaikkialle ja kaikille. Ongelmana digitaalisuuden kehittymisessä ja hyödyntämisessä on myös se, ettei osa opettajista ole koskaan käyttänyt teknologiaa hyödykseen opetuksessa tai muutenkaan. Muutosvastarintaa on ilmassa, mikä näkyykin kentällä asenteissa ja tieto- ja viestintäteknisissä taidoissa. Kumpulaisen ja Hakkaraisen (2011, 7-11) mukaan opetusuunnitelman olisikin aika vastata informaalien oppimisympäristöjen haasteeseen. Tämä tietysti tarkoittaa kosolti pedagogista ymmärrystä informaaleista oppimisympäristöistä ja teknologista osaamista opettajilta. Perusopetuksessa viestintä-ja mediataitojen kehittäminen nähdään tärkeänä osana oppilaiden oppimisprosessia. Opetusuunnitelman perusteiden (2004) mukaan näiden tehtävä on erityisesti tekniikan hyödyntämisen mahdollisuus mielekkäällä tavalla oppilaille.

 Jaakko Vuorio heitti ilmoille ajatuksen siitä, että olisi mahtavaa jos myös naiset saataisiin kiinnostumaan teknologiasta ja sen hyödyntämisestä. Tämä olisikin tärkeää, sillä opetusala on edelleen vahvasti naisvaltainen. Teknologiakiinnostuksen herättäminen myös naisissa voisi olla avainasemassa siinä, että opetuksen ja oppimisen käsityksiä onnistuttaisiin muuttamaan ja laajentamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen kentällä. Tekninen oppimisympäristö ei saa olla vain irrallinen osa, vaan sen tulisi sulautua yhteen muiden oppimisympäristöjen kanssa. Teknologian avulla voidaan toisaalta pyrkiä myös oppimisympäristöä laajempaan tarkastelutasoon, oppimisen ekosysteemiin. Tähän systeemiin kuuluvat ihmiset, fyysiset ja teknologiset tilat sekä erilaisten tilojen ja yksilöiden väliset vuorovaikutussuhteet. (Multisilta ym. 2014, 287.)

LÄHTEET:

Hakkarainen, P. & Kumpulainen, K. (2011) Liikkuva kuva-muuttuva opetus ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus: Kokkola.

Multisilta, J., Niemi, H. & Lavonen, J. (2014) Miten suomalainen koulu valmistaa tulevaisuuteen? Teoksessa Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.) Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS–kustannus, 287-288.

Vuorio, J. (2019) Digitaalisuus ja tulevaisuuden koulu(tus). Luento 25.1.2019.