Digi- ja informaatioajan haasteet
Viidennellä
luennolla saimme kuulla väitöskirjatutkija Jaakko Vuorion ajatuksia
digitaalisuudesta ja tulevaisuuden koulutuksesta. Vanhan sanonnan mukaan lapsen
kasvattamiseen tarvitaan kokonainen kylä. Tutkimusten mukaan yksilön ja häntä
ympäröivän yhteisön välinen vuorovaikutus onkin keskeinen oppimista ohjaava
prosessi. Kumpulainen ja Hakkarainen (2011, 7-11) toteavatkin, että Kylä on
tänä päivänä muuttunut. Se ei enää ole naapurin Matti ja kirjaston Kaisa.
Näiden ja monen muun lisäksi se on myös virtuaalinen yhteisö, jonka osana
lapsemme kasvavat. Tietoa voidaan jakaa valtavat määrät vaikka maailman
toiselta laidalta tänne kylmään pohjolaan. Kumpulaisen ja Hakkaraisen( 2011) mukaan
yksi kylän rakennus ei ole pysynyt tässä vauhdissa mukana-koulu. Informaalin
oppimisen tulisi olla tärkeä osa tätä päivää sen haastaessa formaalin
oppimisen, mutta tässä kehityksessä vain muutamat koulut ovat pysyneet mukana.
Jaakko Vuorion
mukaan käsitykset teknologiasta ovat edelleen hieman vanhanaikaisia ja
vaihtelevat paljon. Osa on sitä mieltä, että ruutuajan tulisi olla nolla eikä
koulujen tulisi käyttää lainkaan esimerkiksi älypuhelimia. Toiset taas näkevät
tieto- ja viestintätekniikan käytön hyödyt hyvinkin vahvasti. Suuri osa
ihmisistä seilailee myös näiden kahden ajatusmaailman välillä. Yhtä oikeaa
vastausta onkin vaikea löytää, sillä esimerkiksi digitaalisuuden käytöstä
tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voida suoraan yleistää kaikkialle ja kaikille.
Ongelmana digitaalisuuden kehittymisessä ja hyödyntämisessä on myös se, ettei
osa opettajista ole koskaan käyttänyt teknologiaa hyödykseen opetuksessa tai
muutenkaan. Muutosvastarintaa on ilmassa, mikä näkyykin kentällä asenteissa ja
tieto- ja viestintäteknisissä taidoissa. Kumpulaisen ja Hakkaraisen (2011, 7-11)
mukaan opetusuunnitelman olisikin aika vastata informaalien oppimisympäristöjen
haasteeseen. Tämä tietysti tarkoittaa kosolti pedagogista ymmärrystä
informaaleista oppimisympäristöistä ja teknologista osaamista opettajilta.
Perusopetuksessa viestintä-ja mediataitojen kehittäminen nähdään tärkeänä osana
oppilaiden oppimisprosessia. Opetusuunnitelman perusteiden (2004) mukaan näiden
tehtävä on erityisesti tekniikan hyödyntämisen mahdollisuus mielekkäällä
tavalla oppilaille.
Jaakko Vuorio heitti ilmoille ajatuksen siitä,
että olisi mahtavaa jos myös naiset saataisiin kiinnostumaan teknologiasta ja
sen hyödyntämisestä. Tämä olisikin tärkeää, sillä opetusala on edelleen
vahvasti naisvaltainen. Teknologiakiinnostuksen herättäminen myös naisissa
voisi olla avainasemassa siinä, että opetuksen ja oppimisen käsityksiä
onnistuttaisiin muuttamaan ja laajentamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen
kentällä. Tekninen oppimisympäristö ei saa olla vain irrallinen osa, vaan sen
tulisi sulautua yhteen muiden oppimisympäristöjen kanssa. Teknologian avulla
voidaan toisaalta pyrkiä myös oppimisympäristöä laajempaan tarkastelutasoon,
oppimisen ekosysteemiin. Tähän systeemiin kuuluvat ihmiset, fyysiset ja teknologiset
tilat sekä erilaisten tilojen ja yksilöiden väliset vuorovaikutussuhteet.
(Multisilta ym. 2014, 287.)
LÄHTEET:
Hakkarainen, P.
& Kumpulainen, K. (2011) Liikkuva kuva-muuttuva opetus ja oppiminen.
Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus: Kokkola.
Multisilta, J.,
Niemi, H. & Lavonen, J. (2014) Miten suomalainen koulu valmistaa
tulevaisuuteen? Teoksessa Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.) Rajaton
luokkahuone. Jyväskylä: PS–kustannus, 287-288.
Vuorio, J.
(2019) Digitaalisuus ja tulevaisuuden koulu(tus). Luento 25.1.2019.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti